Liikunnan ja palautumisen tasapaino työelämässä

Ihminen on luotu olemaan liikkeessä ja liika paikallaan olo rapauttaaa kehoa. Mutta muistatko, miltä kehossasi tuntuu, kun olet levännyt ja palautunut? Jos et, niin olisiko aika pysähtyä?

Liikunta stressin taltuttajana

Liikunta mielletään henkisen stressin tainnuttajaksi. Näin se onkin sopivasti annosteltuna. Lisäksi hyvässä fyysisessä kunnossa oleva kestää henkistä stressiä huonokuntoista paremmin. Toisinaan ei muisteta sitä, että myös liikunta stressaa kehoa. Kehon vastaisku tälle on kehittää kehoa vahvemmaksi kestämään tämä fyysisen kuormitus. Tämä tosin edellyttää, että kehon vahvistamiselle annetaan mahdollisuus, eli palautumisaikaa ennen seuraavaa kuormitusta. Arjessa tämän kehittymisen voi huomata siten, että portaiden nousu sujuu hengästymättä tai kuntosalilla saa taljalaitteeseen laittaa enemmän painoja ja mieli on virkeä.

Ylikuormittuminen

Me ihmiset olemme monimutkainen kokonaisuus, emme tasaisesti puksuttava kone. Epäkuntoon joutuneen koneen voi korjata tai vaihtaa uuteen. Epäkuntoon joutuneen äidin tai isän korjauttaminen onkin monimutkaisempi homma.

Kuormittuminen on sekä fyysisistä että henkisistä tekijöistä johtuvaa. Henkistä kuormaa kasaavat mm. jatkuva kiire, aikataulujen sovittelu, työpaineet, hankalat ihmissuhteet ja jopa motivaation puute esim. työtehtävien suhteen.

Elimistömme ei osaa erotella kuormituksen (stressin) lähdettä, vaan sekä henkinen että fyysinen stressi menee ns. samaan laariin. Mikäli kuormitusta (sekä henkistä, että fyysistä) on liikaa suhteessa palautumiseen, johtaa se ylikuormitustilaan.

Väsyneen kehon ja uupuneen mielen kuormittaminen raskaalla liikunnalla johtaa vain vielä väsyneenpään tilaan, ylikuormitustilaan. Oireita ovat mm. mielialan vaihtelut, suunnaton väsymys, jatkuvat lihaskivut ja usein toistuvat flunssat sekä toisinaan myös oireet, joille ei löydy mitään syytä.

Liikkumista tilanteen mukaisesti

Uupuneena saattaa sovan nurkka houkutella enemmän kuin ajatus ulkoilusta. Väsyneessä tilassa kehon kaikesta huolimatta kaipaa huoltoa; kevyt liikkuminen, esim. luonnossa kävely ja kehon huoltaminen (kuten venyttely) on niitä palauttavia toimenpiteitä. Asian ydin on kuitenkin se, että kuinka saisin itseni näihin kehon huoltotoimintoihin motivoitua? Silloin kannattaa palautella mielen syövereistä se tunnetila, jonka kehoon haluaisi palauttaa.

Rytmiä elämään

Jumppaa siellä, joogaa täällä, kuoro tuolla ja työt vielä sekä kotihommat päälle. Omien menojen lisäksi tunnollisen vanhemman velvollisuuksiin kuuluu lasten kuskaaminen harrastuksiin ja mielellään moniin sellaisiin.

Yritätkö olla ylisuorittaja, täydellinen, siis tehopakkaus vailla vertaa? Tai oletko vain kaikesta uudesta helposti innostuva, intohimona elämän uudet kujeet?

Urheilijoilla huippukuntoon tähtäävän harjoittelun ydinasia on harjoittelun rytmittäminen. Tämä tulisi myös kuntoilijoiden ja työelämässä olevien muistaa. Keholle sekä mielelle tulisi antaa mahdollisuus palautua. Päivän rytmittäminen tauoilla ja viikon rytmittäminen levolla ja liikkumisella on siihen yksi keino. Suo itsellesi ja perheellesi ”mitään tekemätön päivä” tai päivä jolloin tekee ”vain sitä mikä miellyttää”. Jos kaiken kivan harrastaminen alkaa kääntyä stressaavaksi, mieti mistä tulisi hyvä olo?

Mikä on hyvinvointiteko sinulle itsellesi tänään? Digiterveys® -ohjelma antaa keinot palautumiseen ja itsensä johtamiseen hyvinvoinnin tukena.

Minna Tervo, Digiterveys.fi LitT, liikuntafysiologi