Tunteet työelämässä – esihenkilön työkaluja tunnejohtamiseen

Tunteet vaikuttavat työhön ja päätöksentekoon

Tunteet kulkevat mukana kaikessa elämässä – myös työelämässä. Erilaiset työelämän vuorovaikutustilanteet ja työ itsessään ovat omiaan herättämään monenlaisia kokemuksia. Tunteet vaikuttavat merkittävästi valintoihin, joita teemme, vuorovaikutukseen ja ajatteluun sekä työkykyyn. Ne tarjoavat arvokasta tietoa muun muassa yksilön tarpeista, tiimin tilasta ja työyhteisön ilmapiiristä.

Tunteet ovat olennainen osa inhimillistä johtamista ja organisaation menestystä. Monissa organisaatioissa inhimillisyys on osa johtamiskulttuuria, mutta tunnejohtamista voi edelleen vahvistaa. Tunteiden huomioinnin ei tarvitse olla monimutkaista, vaan ennen kaikkea arkisia tekoja ja sanoja.

Tunnejohtaminen on myös liiketoiminnallisesti järkevää. Kun tunneilmasto on myönteinen, henkilöstön sitoutuminen vahvistuu, vaihtuvuus vähenee ja sairauspoissaolot pysyvät matalampina. Tämä näkyy kustannustehokkuudessa sekä myönteisessä työnantajamielikuvassa.

Esihenkilö näyttää suunnan tunneilmaston kehittämisessä

Tunteet ovat luonteeltaan tarttuvia ja leviävät helposti työyhteisössä. Esihenkilö toimii suunnan näyttäjänä ja käytöksen mallintajana. Tunteiden tunnistaminen ja käsittely ovat taitoja, joita voi kehittää. Ensimmäinen askel on usein oman itsetuntemuksen lisääminen: omien tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja vaikutusten ymmärtäminen helpottavat myös muiden kohtaamista. Tunneälykkäät esihenkilöt pystyvät lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja vähentämään työpaikan konflikteja, mikä parantaa tuottavuutta ja luo kestävää kilpailuetua.

Myötätuntoinen suhtautuminen erilaisiin tunteisiin tukee turvallista ilmapiiriä. Onnistumisen esiin nostaminen, kiitoksen jakamisen ja tilan antaminen vaikeammillekin tunteille vahvistavat luottamusta ja vuorovaikutusta. Tunteiden välttely voi nimittäin viedä paljon energiaa. Kun tunne tulee kuulluksi ja nähdyksi, on tunne tehnyt tehtävänsä ja eteenpäin suuntautuminen voi helpottua.

Tunteet antavat tietoa ja viestivät tarpeista

Tunteet eivät synny sattumalta. Ne heijastelevat esimerkiksi autonomian, kyvykkyyden tai yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttymistä tai täyttämättä jäämistä. Kun tarpeet täyttyvät, syntyy iloa, innostusta, tyyneyttä tai työmotivaatiota. Jos taas tarpeet jäävät vaille huomiota, voi syntyä turhautumista, ärtymystä tai vetäytymistä.

Tunnistamalla tunteiden yhteyksiä tarpeisiin, esihenkilöllä voi olla mahdollisuus tukea tiimiläisiä rakentavalla tavalla suuntaamalla huomiota tilanteen taustalla oleviin syihin.

Luottamus vahvistuu myönteisestä tunneilmastosta

Myönteisessä tunneilmastossa ihmiset uskaltavat olla läsnä aidosti. Siellä uskalletaan puhua myös vaikeista asioista, mutta rakentavasti. Psykologinen turvallisuus luo hyvää pohjaa myönteiselle tunneilmastolle.

Uskallus ottaa puheeksi erilaisia tunteita ja sanoittaa niitä rakentavasti sekä esimerkiksi kyky nähdä tunteiden taustalla olevia tarpeita edistää luottamuksen syventymistä ja aitoa kohtaamista. Tunteiden huomioiminen hyödyttää koko työyhteisöä: vaikeatkin asiat voidaan käsitellä varhaisessa vaiheessa, konflikteja ei lakaista maton alle ja myönteinen ilmapiirikin voi vahvistua.

Myönteinen tunneilmapiiri vapauttaa myös esimerkiksi työntekijöiden potentiaalia. Tiimit, joissa vallitsee avoin tunneilmasto, kykenevät ratkaisemaan ongelmia nopeammin ja sopeutumaan muutoksiin tehokkaammin. Tässä organisaation rakenteilla ja kulttuurilla on myös tärkeä merkitys esimerkiksi säännöllisten keskustelunpaikkojen, selkeiden toimintamallien ja esihenkilötyön tuen muodossa.

Tunneilmasto on yhteinen vastuu – myös esihenkilö tarvitsee tukea

Jokainen työyhteisö on erilainen – ja niin voivat olla myös työpaikan tilanteissa tarvittavat tunnetaidot ja hyödylliset reagointitavat. Tunteet eivät oikeuta epäasialliseen käytökseen, ja erilaisista tunteista huolimatta jokainen on töissä vastuussa omista reaktioistaan.

Esihenkilön ei tarvitse korjata toisen tunteita tai ”piristää väkisin”. Esihenkilön ei myöskään tarvitse kantaa vastuuta koko työyhteisön tunneilmastosta, sillä jokainen työyhteisön jäsen rakentaa sitä omalla toiminnallaan. Siksi on tärkeää, että esihenkilöllä itselläänkin olisi tilaa omien tunteidensa purkamiselle ja käsittelylle. Vertaistuki, mentorointi tai esimerkiksi työnohjaus voivat olla merkityksellistä. Myös työterveyshuollosta saa tukea esihenkilönä omien tunteiden jäsentämiseen ja tiimin tasolla myönteisen tunneilmaston rakennuspalikoiden vahvistamiseen.

Millä arjen teoin ja sanoin teillä vahvistetaan myönteistä tunneilmastoa? Mitä voisit vielä kokeilla?

Asiantuntija: Sanna Astrén, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi

Tarvitsetko tukea esihenkilötyön tai tunneilmaston kehittämiseen?

Pihlajalinna Työterveys tukee johtajien ja esihenkilöiden jaksamista ennaltaehkäisevästi ja vaikuttavasti.

Pihlajalinna Työterveys tarjoaa kumppanuutta syventävää yhteistyötä työkykyjohtamisen ja terveyttä tukevan johtamisen aihepiireistä erilaisin työmuodoin. Voimme tarjota tietoa, keskustelun vetoapua, videoluentoja, työpajoja, työnohjauksia ja valmennuksia. Lisäksi voimme suunnitella yhdessä vaikuttavia toimia työkyvyn tueksi toimintasuunnitelmaan.

Kysy lisää omalta työterveystiimiltäsi.