Työterveys voi auttaa vähentämään pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä

Työvoimapula ja työväestön ikääntyminen ovat haasteita, joita koko Eurooppa kohtaa. Väestörakenteen vuoksi työntekijöitä poistuu työelämästä enemmän kuin uusia tulee tilalle. Tämän kehityksen vuoksi on tärkeää löytää keinoja pidentää työuria ja vähentää ennenaikaisia eläkkeitä.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat yksi syy työvoiman ennenaikaiseen poistumiseen työelämästä. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai mielenterveysongelmista, kuten masennuksesta ja päihdeongelmista. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli näiden ongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa.

Miten työterveys voi asiaan vaikuttaa?

Pihlajalinnan työterveyden ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Jarmo Kuronen on tutkinut työterveyshuollon mahdollisuuksia vähentää pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä. Hänen väitöskirjansa perustui yritysten ja työntekijöiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja laadunmittauksiin, jotka keskittyvät muun muassa työntekijöiden työkyvyn tukemiseen, osatyökykyisten terveystarkastuksiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia kysymyksiä:

1. Voiko työterveyshuollon verkostoituminen laatua kehittäessä vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista?

2. Voivatko työkyvyn palauttamisen tukitoimet vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden tarvetta?

3. Mitkä tekijät vaikuttavat työterveyslääkäreiden ja -hoitajien aktiivisuuteen puuttua työntekijöiden alkoholin liikakäyttöön?

4. Noudattavatko työkyvyn tukitoimien aloitus, prosessi ja lopputulokset kansallisia lakeja ja suosituksia?

Yhteistyön merkitys työkyvyttömyyden ehkäisyssä

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työterveyshuollon systemaattinen laadun parantaminen voi merkittävästi vähentää pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä. Yksistään jo liittyminen työterveyshuollon laatuverkostoon tuotti positiivisia tuloksia. Erityisesti alkoholin liikakäyttöön puuttuminen, työkykyriskien seuranta ja työterveyshenkilöstön koulutus vaikuttivat tuloksiin positiivisesti.

Tulokset korostavat, että yksittäisten sairauksien hoidon tehostamisen sijaan koko työyhteisön toimivuuteen vaikuttavat toimet, kuten aktiivinen puuttuminen työkykyongelmiin, ovat keskeisiä työkyvyttömyyden vähentämisessä. Esihenkilöillä ja työntekijöiden omalla aloitekyvyllä on myös tärkeä rooli toimenpiteiden käynnistämisessä.

Tutkimus toi uutta tietoa verkostoituneen työterveyshuollon vaikutuksista työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyssä, alkoholiongelmien tunnistamisessa ja osatyökykyisten tukemisessa. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että työterveyshuollolla on rooli päätöksenteossa, vaikka päävastuu työkyvyn tukemisen osalta on työpaikoilla.

Suunnitelmallinen yhteistyö tuo tuloksia

Pihlajalinnan tutkimustulokset osoittavat, että yhteistyöhön perustuva, laadukas ja suunnitelmallinen työterveyshuolto voi tehokkaasti tukea työkyvyn ylläpitoa ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Työterveyshuollon päätöksentekoon osallistuminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että työpaikoilla otetaan aktiivinen rooli työkykyä tukevien toimenpiteiden käynnistämisessä.

Mikäli haluatte lukea lisää siitä, miten työterveyshuolto voi auttaa vähentämään työkyvyttömyyseläkkeitä ja tukemaan työkykyä, tutustu Jarmo Kurosen koko väitöskirjaan täällä.